Jäljestyskurssi loppui, mutta päästiin onneksi heti Kajon kanssa uuden harrastuksen pariin. Tänään ehdittiin kokeilla pystyestettä ja putkea.
Esteen harjoittelu aloitettiin niin, että koira kutsuttiin sen yli ja palkittiin. Toistettiin muutaman kerran. Sitten kokeiltiin esteen yli lähettämistä. Kurssin vetäjä, Suvi, meni esteen toiselle puolelle ja sinne laitettiin myös pari namia laatalle. Koiran annettiin itse lähteä esteen yli ja ohjaaja sanoo esteen nimen (meidän tapauksessa "este", kun se on minulle luonnollisempi; pääasiallisesti kaikki tuntuivat käyttävän "hyppy"ä) koiran ylittäessä puomin. Seuraavalla kierroksella ohjattiin koiraa esteen yli, eli ohjaaja liikkuu koiran "mukana" esteen sivulla. Koira sai ensin palkan ltargetilta, joka oli etukäteen sijoitettu esteen taakse, ja sitten ohjaajan kädestä.
Kajolla oli aluksi aika paljon yli-innostusta ja se vaan rynni esteen yli eikä palkatkaan (nakinpalat) kelvanneet. Omalla kohdalla homma meni vielä aika lailla oman olemisen hakemiseksi; en oikein tiennyt miten olla ja myöhästyinkin kerran aika pahasti. Lähinnä on siis nyt harjoitteluohjelmassa, ennen seuraavaa kertaa, oma psyykkinen työskentely ja oman olemisen miettiminen.
Seuraavaksi harjoiteltiin putkea. Tarkoituksena oli mennä putken toiseen päähän (hieman sivuttain, ettei peitä koko putken suuaukkoa) ja kutsua sieltä koira läpi. Kajosta putki oli kuitenkin aluksi kauhean jännittävä. Se ei tuntunut tajuavan, että kutsun sitä "putkesta" ja yritti etsiä minua putken sivuilta. kun se vihdoin äkkäsi minut sieltä putken toisesta päästä alkoi suostuttelu, että Kajo uskaltaisi astua putken sisään. Minun piti käytännössä ryömiä Kajoa vastaan putkessa, että sain sen tulemaan sen ensimmäisen ratkaisevan kerran siitä läpi. Maanittelun jälkeen, kun Kajo lopulta otti sen ensimmäisen askeleen se tuli reippaasti koko putken. Seuraavalla yrityksellä Kajo tuli jo reippaasti läpi ja pelotus oli ihan tiessään. Kajo ei kuitenkaan kertaakaan lähtenyt oma-aloitteisesti putkeen (siis ennekuin minä ehdin sinne toiseen päähän ottamaan vastaan ja maanittelemaan) mitä monet muut koirat tekivät. Pääasia kuitenkin, että Kajoa ei putki pelota, vaikka se vähän jännä edelleen onkin.
Kotiläksyksi saatiin erinäisiä tottelevaisuusharjoituksia. Paikallaolo ja luoksetulo pitäisi saada hyvään hallintaan. Kädellä ohjausta ja eteen lähettämistä voi myös harjoitella. Koiralle voi myös opettaa kiertämään asioita, mistä on hyötyä rataa suorittaessa jos on tarvetta kiertää esteitä. Jäätiin vielä katsomaan edistyneempien harjoituksia omien treenien jälkeen. Todella hyödylliseksi totesin senkin, sai vähän kuvaa siitä, miltä touhun pitäisi sitten myöhemmin näyttää.
Malttamattomana odotellaan seuraavaa kertaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti