Alkaa olla viimeiset esteet pikkuhiljaa käsillä. Yllämainittujen lisäksi olisi ollut mahdollista kokeilla itsenäisesti myös okseria, mutta se jäi meiltä tällä keraa tekemättä. Nyt ollaan myös päästy siihen vaiheeseen, että pidimme koiria irti hihnasta ohjattujen harjoitusten aikana. Aikaisemmin hihna on siis ollut esteelle ohjauksen apuvälineenä tietyissä tilanteissa ja varmistuksena, ettei koira vaan karkaa omille teilleen. Kajo pysyi hienosti lähellä, eikä ongelmia irtiolemisen kanssa ollut.
Aloitimme kepeistä. Keppejä on yleensä radalla kahdentoista sarja, mutta harjoittelemme aluksi kuudella. Koira lähtee pujottelemaan aina niin, että enismmäinen keppi jää koiran vasemmalle puolelle, riippumatta siis siitä mistä suunnasta koira tulee keppejä suorittamaan.
Vaikka olinkin saanut jo aiemmin mahdollisuuden kuivaharjoitella koiran ohjaustekniikkaa, huomasi näitä tehdessä, että omaa koordinaatiota pitää vielä kehittää aikalailla. Oikealla kädellä oli oikeakätisenä luonnollisesti helpompi ohjata keppiviidakossa, mutta ei sekään puoli minulta todellakaan mallikkaasti suju. Kajo kuitenkin seurasi kättä hienosti, ei ylenpalttisesti väistellyt keppejä taikka halunnut oikaista. Vasemman puolen kanssa oli enemmän ongelmia juuri omien koordinaatio-ongelmien takia, mutta Kajo suoritti ne niin hienosti kuin sentasoisella ohjauksella voi ylipäätänsä olettaakaan. Olisi ollut mahdollisuus harjoitella keppejä jo omatoimisestikin, mutta haluan saada oman ohjauksen kunnolliseksi, ennen kuin alan säätämään koiran kanssa. Kajon osalta keppien suoritus tältä päivältä jäi siis ohjattuun tutustumisharjoitukseen, mutta minä kuivahrjoittelin Kajon pitäessä taukoja.
Seuraavaksi kokeiltiin muuria. Muuri on myös teknisesti hyvin samanlainen kuin tavallinen hyppyeste. Muuri on kuitenkin ulkonäöltään hyvin paljon massiivisempi, mikä saattaa epäilyttää joitakin koiria. Suurin haaste on siinä, ettei koira ota hypätessään tukea esterimaan nähden hyvin leveistä muuripalikoista.
Muuri oli Kajolle kuin lasten leikkiä. Ensin taas kutsuttiin, sitten kuljettiin vierellä ja lopuksi lähetettiin. Kaikki sujui hienosti ja Kajo ponnisti kunnolla yli; ei tietoakaan, että olisi ottanut esteestä tukea.
Odotellessa omaa vuoroa harjoitusten välissä treenattiin vähän rengasta, putkea ja pussia. Rengas ei tunnu tuottava Kajolle ongelmia, vaan se hyppää kiltisti nimenomaan renkaan läpi. Kajo meni hienosti putkeen lähettämällä jo toisella yrityksellä, eli on kehittyny sen suhteen hienosti. Kajo meni myös heti lievälle mutkalle käännetyn mustan putken läpi. Valtavasti edistystä siis. Pussin suorittaminen on myös jo hienolla mallilla. Aluksi pyysin taas jonkun pitämään pussikangasta vähän ylhäällä, mutta loppujen lopuksi Kajo meni pussin läpi ihan ilman apuakin, vaikka tuo nimenomainen onkin tehty niin älyttömän raskaasta kankaasta. Hieno tyttö!
Ihan lopuksi kokeiltiin nopeasti pituusestettä. Kun muiden hyppyesteiden pointtina on lähinnä että koira ponnistaa korkealle, niin pituusesteessä on ideana, nimensä miukaisesti, hypätä pitkälle. Pituusesteen hankaluutena on myös se, että koira ottaa helposti tukea palikoista.
Näin aluksi koirien piti hypätä vain kahden lähelle toisiaan laitetun palikan yli. Toinen sivutoppa otettiin myös jostain syystä pois, en kuullut miksi. En tiedä olnki huolimaton ohjauksessa vai mikä oli, kun Kajo meni ensimmäisellä yrittämällä esteen ohi ihan väärään suuntaan. Toisella yrittämällä Kajo kuitenkin meni jo hienosti, eikä tämänkään kanssa ollut ongelmia, että Kajo olisi ottanut esteestä tukea.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti