Tänään ei ollut Suvia paikalla pitämässä meille kunnollista ohjattua opetusta, vaan saimme ohjeet tehtäviin, joita oli tarkoitus tehdä ja vapaat kädet omatoimiseen harjoitteluun.
Ensinnäkin piti harjoitella pituushyppyestettä lisää. Nyt molemmat sivutolpat olivat paikallaan ja palkkien määrää lisättiin kahdesta kolmeen. Ensialkuun sain avustajan pitämään Kajoa kiinni, että voin kutsua sitä yli. Kajolla ei ensi yrittämällä ollut tarpeeksi tilaa ottaa vauhtia ja se otti tukea esteestä. Seuraavalla yrityksellä avustaja vei Kajon hieman kauemmaksi ja Kajo hyppäsikin esteen yli hienosti. Teimme vielä pari lisätoistoa ja harjoittelimme sitten itsekseen pituutta vielä lähettäen. Kajo hyppi reippaasti koko esteen yli, eikä palikoita tarvinnut ruveta kaatamaan kyljelleen tuen ottamisen estämiseksi.
Toinen tehtävä oli hypätä kahta tavallista hyppyestettä peräkkäin. Harjoiteltiin tätä ensin niin, että laitoin targetille namia jälkimmäisen esteen taakse, jätin koiran paikka-läskyllä ensimmäisen esteen eteen, menin itse näiden esteiden väliin kutsumaan, palkitsemaan ja lähettämään koiraa eteenpäin. Harjoitus sujui hyvin, Kajo hoksasi homman.
Tein vielä pariin kertaan (molemmin puolin) niin, että ohjasin Kajon suoraan molempien esteiden yli ja palkka oli targetilla jälkimmäisen esteen takana. Tämäkin sujui ongelmitta. Koska aiemmin en ole onnistunut saamaan Kajoa menemään kahta estettä peräkkäin, kun olen varovasti omatoimisesti kokeillut, niin jotakin oppimista harjoituksen aikana täytyi tapahtua.
Toinen kahden esteen yhdistämisharjoitus oli putki ja hyppyeste. Putkeenmeno oli Kajolle taas aluksi ongelma. Harjoittelimme ensin toisella putkella, joka oli käännetty lievälle mutkalle. Ensimmäisellä yrityksellä Kajo meni hienosti putkeen (!), mutta jostain syystä ei halunnut mennä sinne enää uudestaan. Pyysin avuksi jonkun pitämään Kajoa ja ohjaamaan putkeen, kun itse menin taas toiseen päähän huhuilemaan. Tällätavoin putki onnistui, mutta lähettämisestä ei jostain syystä tullut mitään. Ei olisi kai pitänyt haukata liian isoa palaa; mielummin olisi kaiketi pitänyt harjoitella suoralla putkella. Tehty mikä tehty, pääasia, että saatiin kuitenkin onnistuminen loppuun, vaikkakin avustajan kanssa.
Pussiinkaan Kajo ei halunnut ensin mennä niin tarvittiin taas apua. Kuitenkin jo pienen muistuttelun ja ohjastuksen jälkeen Kajo meni reippaasti ilman apuakin. Tässäkin kuitenkin vaadin koiralta ensin hiema liikaa; olisi pitänyt pyytää avustaja heti alkuun edes ensimmäiseen yritykseen. Jo toinen tyriminen ensimmäisen puolen tunnin aikana.
Pidettiin vähän taukoa ja tehtiin sitten sitä putki-este -yhdistelmää. Tehtiin ensin pariin kertaan targetin kanssa pelkkä este. Sitten putken vuoro. Ja taas osoitus, etten ollut oppinut yhtään mitään tunnin alkupuoliskosta; minulle tarjottiin apua, mutta halusin selvitä Kajon kanssa kaksistaan. Seurauksena: Kajo ei mennyt ensiyrittämällä putkeen vaan juoksi ohi. Minkälainen idiootti osaankin olla! Toisella tai kolmannella yrityksellä kuitenkin onnistui; onneksi! Olin jättänyt taas targetin putken jälkeen tulevan esteen taakse, ja Kajo loikkasi esteen hienosti heti putken perään. Toistettiin pariin kertaan molemmin puolin, eli hienosti sekin meni sitten loppujen lopuksi.
Ahneuksissanin kokeiltiin myös rengasta pariin kertaan ja keppejä kerran molemmilta puolilta. Renkaan Kajo hyppää epäröimättä oikein, se siis sujuu hyvin. Keppien kanssa on meikäläisellä edelleen ohjausongelmia, ja koira meni sen tasoisesti kuin oli ohjauskin. Kajon osuus oli siis kuitenkin edelleen ok.
Kaiken tämän lisäksi en malttanu olla harjoittelematta vähän puomia. Pyysin siihen apua vielä varmuuden vuoksi (ei ne aivot onneksi siis ihan narikkaan olleet jääneet). Kajo ei edelleenkään haluaisi lähteä nousemaan puomia, mutta heti kun kaikki neljä tassua ovat sillä meno on jo varsin reipasta. Alastulon rynniminen on onneksi jäänyt pois. Tätäkin teimme kerran molemmin puolin.
Kun ei muka ollut tarpeeksi tämäkään kokeilin puomia Kajon kanssa vielä ilman avustajaa. Onneksi kaikki meni hyvin (tosin ei edelleenkään ollut kovin halukas lähtemään puomille ja hyppäsi kerran alas ennen kuin oli päässyt edes kontaktipinnan yli) ja varmaan voimme sitä harjoitellakin ilman avustajaakin. Paitsi että kannattaa joku pyyttää aina siihen ensimmäiseen yritykseen...
Vaikka edistystäkin tapahtui jäi treeneistä ensimmäistä kertaa vähän paha maku omaan suuhun, kun töpeksin taas niin paljon. Harjoittelin liikaa (sen huomasi siinä, että Kajo ei jaksanut olla enää kovin kiinnostunut loppua kohden) ja monessa kohtaa liian vaikeaa asiaa liian nopeasti. Toivottavasti muistaisin nämä jutut tästälähin. Voi kuitenkin olla, että olen sellainen paksukalloinen puupää, että teen nämä samat virheet vielä monta kertaa uudestaan, ennenkuin oikeasti opin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti